Piispan tehtävät

Hiippakunta ja piispa

Hiippakunta on kirkon hallinnollinen alue, joka muodostuu seurakunnista koostuvista rovastikunnista. Helsingin hiippakunnassa seurakuntia on 33 ja rovastikuntia 6. Hiippakuntaa ja sen hallintoa johtaa piispa, joka hallinnollisten tehtäviensä lisäksi valvoo seurakuntien ja pappien toimintaa.

Suomessa on kaikkiaan 9 hiippakuntaa ja niissä arkkipiispan lisäksi 9 piispaa. Lisäksi on kenttäpiispa. Helsingin hiippakunta jaettiin vuonna 2002 kahteen osaan, jolloin Helsingin hiippakunta jaettiin kahtia ja luotiin Espoon hiippakunta.

Nykyisin Helsingin hiippakuntaan kuuluvat Helsingin ja Vantaan lisäksi Sipoo, Porvoo, Pornainen, Askola, Pukkila, Myrskylä, Lapinjärvi, Loviisa ja Ruotsinpyhtää. Helsingin hiippakunnan jäsenseurakunnissa on noin 525 000 jäsentä.

Piispan tehtävät

”Piispa johtaa hiippakuntansa hallintoa ja toimintaa sekä valvoo seurakuntia ja pappeja.”

Kirkkolain 18. luku

”Piispa, kukin hiippakunnassaan, on seurakuntien ja pappien ylin kaitsija.”

Kirkkojärjestyksen 18. luku

Piispan tehtävänä on

  1. vaalia kirkon ykseyttä ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa;
  2. valvoa, että kirkon tehtävään kuuluvia toimia hoidetaan seurakunnissa uskollisesti kirkon tunnustuksen, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen sekä niihin perustuvien määräysten ja ohjeiden mukaan;
  3. tukea ja ohjata hiippakuntansa pappeja heidän työssään sekä valvoa, että he hoitavat pappis- ja papinvirkansa velvollisuudet;
  4. edistää hyvää työyhteyttä seurakunnissa ja valvoa, että papit ja seurakuntien muut viranhaltijat ja työntekijät ovat oppinsa puolesta nuhteettomia ja käyttäytyvät elämässään kristillisesti,
  5. edistää seurakuntien yhteistyötä ja talouden ja hallinnon tarkoituksenmukaista hoitamista sekä valvoa, että näissä toimissa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä,
  6. suorittaa hiippakunnassa vihkitoimitukset ja virkaan asettamiset tai määrätä muun papin suorittamaan tällaiset toimitukset, jollei 5 luvun 1 §:n 2 momentista muuta johdu; sekä
  7.  suorittaa muut tehtävät ja päättää ne asiat jotka kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan hänelle kuuluvat.

Piispan tulee säännöllisin väliajoin toimittaa tarkastuksia hiippakuntansa seurakunnissa. Tarkastuksen ajan, laajuuden ja ohjelman määrää piispa neuvoteltuaan seurakunnan kirkkoherran kanssa. Piispaa avustavat tarkastuksessa hänen kutsumansa tuomiokapitulin jäsen sekä lääninrovasti. Piispa voi määrätä tuomiorovastin, pappisasessorin tai lääninrovastin toimittamaan tarkastuksen.

Piispantarkastuksen yhteydessä toimitettavassa hallinnon ja talouden tarkastuksessa tarkastetaan seurakunnan kirkonkirjat, arkisto, hallinto, omaisuus ja taloudenhoito sekä seurakunnan hallussa olevat rahastot. Tällainen tarkastus voidaan suorittaa erikseen ja piispa voi määrätä sen toimittajaksi myös lakimiesasessorin sekä käyttää tarkastuksessa apuna asiantuntijoita. Se voidaan pitää myös seurakunnan toimielimen, viranhaltijan tai luottamushenkilön toiminnan osalta erikseen.

Katso myös Kirkkolaki ja kirkkojärjestys